Kun puhutaan länsimaisen taidemusiikin
mestarisäveltäjistä, siellä toistuvat aina samat vanhat nimet, Mozart,
Beethoven, Bach ja muut. Naisia ei juurikaan esiinny länsimaisen taidemusiikin
"kaanonissa", joka koostuu länsimaisen taidemusiikin keskeisistä
klassikkoteoksista. Syitä naisten näkymättömyydelle on monia, vaikka naiset
ovat kautta aikojen olleet aktiivisia musiikin parissa.
Naisten musiikillista toimintaa on aikoinaa rajoittettu
paljon. Osallistumista orkesteritoimintaan ja musiikkialanopintoihin on suoraan
kielletty, esimerkiksi Suomessa naisilla ei ollut asiaa orkesteritoimintaan
ennen 1940-lukua. Naiset ovat olleet väheksytyssä asemassa, ja naiset on
kategorisoitu naissäveltäjiksi ja -muusikoiksi marginaaliin. Naisilla on
ollut myös olematon määrä valtaa vaikuttaa kaanonin muodostumisen aikaan, joka
tapahtui romantiikan aikana, n. 1815 - 1910. Väheksyvä asenne naisia kohtaan
taidemusiikin saralla on juurtunut hyvin syvälle, ja sitä on ollut hankala
purkaa.
Nykytutkimus
on tuonut esille lukuisia tuotteliaita ja monipuolisia naisia länsimaisen
taidemusiikin historian useilta eri aikakausilta. Esimerkiksi barokin
aikakaudelta Barbara Strozzi (1619 - 1664, Venetsia) on säveltänyt yli 100 kpl maallisia
vokaaliteoksia (aarioita, madrigaaleja, motetteja jne.) ja 1900-luvun
alkupuolella vaikuttanut ranskalainen Cécile Chaminade (1857 - 1944) teki
useita erilaisia teoksia, yli 200 kpl pianoteoksia, kamarimusiikkia,
balettimusiikkia jne. Chaminade oli hyvin suosittu esimerkiksi Englannissa ja
Yhdysvalloissa, mutta hänen teoksensa saivat kriitikoilta huonon vastaanoton,
joka saattaa johtua osaksi naisiin kohdistuneista stereotypioista. Mielikuvat
miesvaltaisesta taidemusiikista ja musiikkikulttuurista muuttuvat tutkimuksien
lisääntyessä ja tutkimusnäkökulmien kehittyessä. Suomessa on tehty jonkin
verran opinnäytetöitä (graduja ja seminaariesitelmiä) koskien suomalaisen
musiikn naishistoriaa, mutta niitä tarvitaan ehdottomasti lisää.
Naiset eivät siis ole olleet passiivisia musiikin
suhteen, vaan ovat olleet pitkään näkymättömiä. Vanhin tunnettu säveltäjä ja
runoilija ylipäätään oli nainen, Enheduanna (n. 2286 - 2250 eaa., Mesopotamia;
akkadialainen papitar). Tarvitaan lisää tutkimuksia ja opinnäytetöitä, jotta
musiikinhistoria ei ole vain yhden sukupuolen historiaa.
Anniina Kauppinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti